Kirjastojen kirjon top 10 vuonna 1912

 


 


Kirjastomuseon suunnitelmissa tai haaveissa on tuottaa tietokanta kaikista Suomessa toimineista kirjastoista. Tavoitteena on, että kaikilla olisi mahdollisuus syöttää tietoja tähän Kirjastojen kirjo -tietokantaan (jos sille nyt sitten tämä nimi annetaan): asiakirjoja, kuvia, omia tai muiden muistoja jne. Sitä odotellessa poimin tähän joitakin makupaloja kirjastojen kirjon runsaudesta. Esimakua saa myös vuoden 2026 alussa liikkeelle lähtevästä Kirjastomuseon Kirjastojen kirjo -kiertonäyttelystä.

 



Paras listaus autonomian ajan kirjastoista sisältyy Keskuskirjastoasian selvittämistä varten asetetun komitean mietintöön (Kom.miet. 1914: 5). Mietinnön lopussa on Tilastollinen katsaus Suomen kansankirjastojen oloihin. Katsauksen alussa on yleispiirteisiä tietoja kaupunkien kirjastoista, mutta varsinaisesti tilasto keskittyy maaseudun kirjastoihin. Ne kirjataan lääneittäin ja kunnittain. Kustakin kirjastosta kerrotaan nimi ja perustamisvuosi, vuodelta 1912 on kerätty seuraavat tiedot: onko kirjastonhoitaja opettaja vai muu yksityishenkilö, missä kirjasto sijaitsee (kansakoulu, seuraintalo, yksityiskoti jne.), kirjojen määrä (sideluku), lainausten määrä, kirjaston menot, lopuksi on katsaus kirjojen määrään vuosina 1889, 1895 ja 1901.

Etsin tilastosta kirjastokirjavimpia kuntia, siis sellaisia, joissa toimi eniten kirjastoja. Tämä on tietenkin aivan sattumanvarainen kriteeri, koska kunnat ovat ja olivat kovin erilaisia sekä vauraudeltaan, asukasluvultaan että maantieteellisiltä ominaisuuksiltaan. Leikkimielellä tässä liikkeellä ollaan, joten asiaa ei pidä ottaa turhan vakavasti. Kirjastoaktiivisuus kuitenkin heijastelee kunnan yleistä kulttuurimyönteisyyttä, joka 1912 suuressa määrin riippui kansalaisaktiivisuudesta. Otan kirjastoista tällä kertaa mukaan vain suppean valikoiman tietoja. Jos kirjastolla ei ole erityistä määrettä (kuten kunnan-, nuorisoseuran, työväenyhdistyksen jne. kirjasto), kyse on kyläkirjastosta. Kirjastot ovat komiteamietinnön tilastossa perustamisvuoden mukaisessa järjestyksessä, ensin kunnan- ja kyläkirjastot, sitten omana listanaan seurojen ja yhdistysten kirjastot.

Kymmenen kirjastokirjavinta kuntaa Suomen maaseudulla v. 1912 olivat seuraavat:

1. Viipurin maaseurakunta: 40 kirjastoa! (s. 97)
    Kunnan kirjasto    1857
    Ravansaaren kylän 1857
    Kylliälän               1869
    Tervajoen              1869
    Uudenkartanon    1871
    Alasommeen        1893
    Kelkkalan             1893
    Saimaan kanavan
        alapiirin            1893
    Juustilan (1912 oppilaskunnan) 1894                                   
    Mannikkalan        1894
    Kilpeenjoen         1894
    Sorvalin               1894
    Nurmen (Toivon Lt:n?) 1904
    Ykspään              1894
    Ylä Sommeen     1895



    Säiniön             1896
    Yli Säiniön       1896
    Näätälän           1897
    Rättijärven        1897
    Rakkolanjoen   1898
    Lihaniemen     1899
    Tervajärven     1900
    Kiiskilän         1901
    Tammisuon (Toivon
      Liiton?)        1907

    Yhdistysten kirjastoja
    Nurmen nuorisoseura ja raittiusseuran 1892
    Yläsommeen nuorisoseuran            1893
    Kolikkomäen raittiusyhdistyksen    1893
    Rakkolanjoen nuorisoseuran           1893
    Lyykylän-Repolan työväenyhdistyksen    1896
    Lihaniemen (nyt nuorisoseuran)     1900
    Saarelan nuorisoseuran                  1902
    Salmelan nuorisoseuran                 1903
    Talikkalan työväenyhdistyksen     1903
    Vanhankylän nuorisoseuran          1903
    Yliveden–Vakkilan nuorisoseuran
        ja raittiusyhdistyksen                 1904
    Mannikkalan työväenyhdistyksen 1906
    Säiniön työväenyhdistyksen          1908
    Hounin nuorisoseuran                   1907
    Suurperon työväenyhdistyksen     1909
    Sorvalin työväenyhdistyksen         1909


2. Kuopion maaseurakunta: 25 kirjastoa (s. 32)



    Hirvilahden kylän   1873
    Kasurilan (nuoriso-
      seura 1908)         1873
    Jännevirran (kirjasto-
      seura 1911)         1882
    Vehmasmäen        1885
    Koivumäen           1887
    Rytkyn (nyt Länsi-Kuopion
      nuorisoseura)      1887
    Vehmersalmen      1891
    Puijon                    1895
    Taivalharjun          1895
    Haminanlahden    1896
    Kehvon                 1896
    Niittylahden          1896
    Puutossalmen        1896
    Räsälän                 1897
    Väänälänrannan   1897
    Kurkiharjun          1903
    Kolmisopen          1904
    Litmaniemen        1904
    Riistaveden          1902

    Yhdistysten kirjastoja
    Niemisjärven raittiusseuran    1899
    Ryönän kirjallisuusseuran       1901
    Puutosmäen raittiusseuran      1902
    Toivolan nuorisoseuran           1909
    Nuoriso-seurain kiertävä         1911
    Siilinjärven nuorisoseuran         ?

3. Porvoon pitäjä: 25 kirjastoa  (s. 24)




    Pappilanmäen kylän    1883
    Tuorilan                       1884
    Kaarenkylän                1884
    Suom. yksit[yinen?]    1885
    Gammelbackan           1890
    Norr Vekkosken          1890
    Emsalön                      1892
    Stor Pellingen             1893
    Bengstbyn                   1893
    Bjurbölen                    1895
    Illbyn                          1895
    Kullån                         1895
    Pirlax’in                      1895
    Sannäs-Kroppelbyn    1896
    Pörtön                         1896
    Saxbyn                       1896
    Siggbölen                   1900
    Grännäsin                   1906
    Södervekkosken         1907
    Svartsån                     1909
    Tolkisin                     1912

    Yhdistysten kirjastoja:
    Pirlahden ”Hemb[bygdens] Vänner”       1898
    Wessölandetin (Nygård) nuorisoseuran   1895
    Hammarin nuorisoseuran                         1906
    Stor-Pellingen nuorisoliiton                     ?

4. Iisalmi: 21 kirjastoa (s. 28)
    Kunnan kirjasto    1858
    Vieremän kylän    1896    
    Kauppilanmäen (Pyöreen) 1898
    Ruotaanlahden     1899
    Poroveden (lukurengas) 1900
    Nissilän                1905
    Paisuan                 1907
    Lappetelän            1911

    Yhdistysten kirjastoja:
    Sukevan nuorisoseuran                 1889
    Haapajärven nuorisoseuran           1869
    Ulmalan nuorisoseuran                 1895
    Hernejärven nuorisoseuran           1898
    Nerohvirran nuorisoseuran           1897
    Nerkoonniemen nuorisoseuran     1898

    Valkeisen nuorisoseuran             1900
    Haajaisten nuorisoseuran            1900
    Huotarin ja Lajinmäen nuorisoseuran  1906
    Sonkajärven raittiusseuran          1906
    Sälevän nuorisoseuran                1910
    Vänninmäen nuorisoseuran        1910
    Katajaisen nuorisoseuran            1912

5. Vehkalahti: 21 kirjastoa (s. 97)
    Husulan kylän   1861
    Pyhällön           1888
    Vilniemen         1899
    Tammion          1892
    Kannusjärven ja Kitulan 1895



    Summan            1895
    Salmenkylän     1896
    Mäntylahden     1897
    Kattilakosken    1898
    Metsäkylän        1898
    Onkamaan (kann.yhd.) 1899
    Kuorsalon          1899
    Pampyölin         1900
    Päijärven           1902
    Myllykylän        1905
    
    Yhdistysten kirjastoja:
    Reitkallin nuorisoseuran                1893
    Pyölisen (Vehkalahden raittiusseuran) 1902
    Vehkalanden nuorisoseuran            1893
    Ihamaan raittiusyhdistyksen           1895
    Vehkajärven raittiusyhdistyksen     1900
    Sivatin nuorisoseuran                      1901

6. Orimattila: 20 kirjastoa (s. 23)
    Kirkonkylän         1859
    Heinämaan-Hyyttärin    1871
    Koskusten            1874
    Luhdinkylän        1875
    Kuivanteen-Isonkylän    1878

    Pakaan                1878
    Mallusjoen         1886
    Viljaniemen-Pitkälän    1887
    Niinikosken-Raikkolan 1889
    Pennalan            1891
    Simolan             1895
    Karkkulan          1896
    Pyörähtelän       1898
    Virenojan           1901
    Kaitalan             1904
    Keiturin             1908
    Huhdanojan        ?
    Tönnön              1910

    Yhdistysten kirjastoja
    Niemenkylän nuorisoseuran  1889
    Niinikosken nuorisoseuran    1908

7. Iitti: 19 kirjastoa (s. 19)
    Kunnan                1860
    Kausalan kylän    1877
    Vuolenkosken      1882
    Lyöttilän              1883
    Haapakimolan     1884
    Keltin                  1886
    Sääskjärven         1888
    Kuusankosken     1891
    Säytteen               1891
    Kyminkunnan      1891
    Saaroisten            1893
    Kolisevan            1894

    Muikkulan ja Taasian      1896
    Peltolan                           1897
    Koskenniskan                 1897
    Mankalan                        1898
    Radansuun                      1900
    Väärtin ja Kymintaustan 1903

    Yhdistyksen kirjasto
    Sitikkalan raittiusseuran  1891

8. Karttula: 19 kirjastoa (s. 30)



    Kunnan                   1861
    Taluskylän kylän    1874
    Syväniemen            1893
    Hyvölän                  1894
    Utrianlahden           1896
    Nuutilan                  1897
    Itäkarttulan              1901
    Airakselan               1900
    Hautamäen              1903
    Kemppaanmäen      1903
    Koivulahden           1903
    Punnonmäen           1903
    Saitan                      1903
    Sourun                    1903

    Yhdistysten kirjastoja
    Sourun ”Säkene” seuran                1895
    Tervon nuorisoseuran                    1895
    Pohjois-Karttulan nuorisoseuran   1897
    Karttulan nuorisoseuran                ?
    Haapamäen nuorisoseuran             1909

9. Leppävirta: 19 kirjastoa (s. 33)



    Kunnan                  1860
    Varkauden              1862
    Sorsakosken           1880
    Kurjalanrannan      1886
    Paukalahden          1895
    Näädänmaan          1898    
    Saamaisten            1899
    Timolan                 1899
    Tuppurin ja Valkeamäen  1900
    Kotalahden            1900
    Mustinmäen (kann. yhd.) 1905
    Sarkamäen             1906
    Kannulahden         1909

    Yhdistysten kirjastoja
    Leppävirran nuorisoseuran                1902
    Monninmäen nuorisoseuran              1905
    Sorsakosken työväenyhdistyksen      1905
    Leppävirran työväenyhdistyksen       1906
    Kotalahden työväenyhdistyksen        1907
    Leppämäen kirjallisuusseuran           1912


10. Kymi: 18 kirjastoa (s. 88)
    Kunnan (Helilän) 1867
    Lauttausyhtiön     1876
    Hurukselan          1890
    Hallan sahan        1891
    Tavastilan            1891
    Suurtavastilan hovin    1891
    Kuutsalon            1892
    Haapasaaren        1892



    Sunilan sahan      1893
    Karhulan             1895
    Jäppilän               1897
    Karhulan puuhiomon 1898
    Mussalon            1898
    Jumalniemen sahan 1899
    
    Yhdistysten kirjastoja
    Kyminlinnan nuorisoseuran                1903
    Korkeakosken työväenyhdistyksen     1906
    Kalliokosken [nuorisoseuran? työväenyhdistyksen?] 1910
    Korkeakosken nuorisoseuran               1911
    
    
    ****

Jokaisella kirjastolla on hoitajansa, käyttäjänsä, tukijansa, muistajansa, tarinansa.

Suomen Kirjastomuseo (Vaasa) kerää tietoja kirjastojen vaiheista ja ihmisistä kirjastojen takana. Liity Kirjastomuseoyhdistyksen jäseneksi lähettämällä siitä ilmoitus sähköpostilla puheenjohtaja Anneli Ketoselle (anneliketonen@gmail.com).
   

Comments

Popular posts from this blog