Posts

Kirjastolakien kirjo

Image
    Kansanliikkeet, kuten työväenliike, nuorisoseurat, raittiusliike ja vapaapalokunnat olivat 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa merkittäviä kirjastojen ylläpitäjiä Suomessa, mutta niiden panos kirjastoalalla väheni ja lopulta lähes katosi 1920-luvulta alkaen. Samalla kuntien rooli kirjastopalvelujen tarjoajina kasvoi. Kuntien ja valtion kesken muodostui työnjako, jonka mukaan kunnat tarjoavat kirjastopalveluja ja valtio tukee tätä toimintaa rahallisesti ja hallinnollisesti. Ratkaiseviksi nousivat kirjastolait , joilla valtion osallistuminen kirjastojen ylläpitoon ja järjestelyihin määriteltiin.   Valtion vuosittainen tuki kirjastoille alkoi jo vuonna 1921 ja samalla hahmotettiin valtion kirjastohallinnon rakenteet, vaikka erillistä kirjastolakia ei ollut säädetty. Tärkein elin oli valtion kirjastotoimisto , jonka ensimmäiseksi johtajaksi nimitettiin nuori maisteri Helle Cannelin (myöhemmin Kannila). Kirjastotoimisto jakoi kirjastoavustu...

Kirjastomuseot Boråsissa ja Vaasassa: kuin kaksi marjaa vai…?

Image
   1960-luvun kirjaston lainaustiski lainauskameroineen Suomen Kirjastomuseossa Vaasassa.  Seinillä Kalevi Keski-Korhosen kirjastoaiheisia valokuvia.

Svenskfinlands ”alla” folkbibliotek vid sekelskiftet 1800/1900

Image
 

Henkilöhakemisto Kaarle Werkon Tietoihin ja mietteisiin

Image
   

Leskenkin ropo Lempäälän kirjaston hyväksi.

Image
Toisen sivun alku Lempäälän kirjastokeräyksen 1861 lahjoittajalistasta. Toisella rivillä lesken ropo.

Lempäälän kirjastojen kirjo

Image
      Werkon  (1879) kirjaus Lempäälän kirjastosta ja lukuyhdistyksestä.   Yksi kirjastohistoriaan liittyviä unelmiani on olla mukana toteuttamassa Kirjastojen kirjo -tietokantaa kaikista Suomen vanhoista kirjastoista. Se tapahtuisi Suomen kirjastomuseon hankkeena ja olisi tietyllä tavalla yksi museon digitaalisista ulottuvuuksista (toki Kirjastomuseolla on jo nyt runsaasti aineistoa digitaalisessa muodossa, erityisesti. valokuvia, joita voi katsella verkon kautta). Kaikkien entisten kirjastojen, ehkä aluksi yleisten ja ei-tieteellisten kirjastojen tietokanta kuulostaa valtavalta, ehkä jopa ylivoimaiselta tavoitteelta, jopa haihattelulta, mutta jos perehtyy hieman aikaisempiin vastaavanlaisiin hankkeisiin, huomaa, ettei kyse ole kuitenkaan mahdottomasta urakasta. Kyse on tietenkin siitä, mitä tietoja, missä määrin ja missä muodossa tietokanta sisältäisi. Lisäksi hanke pitäisi toteuttaa sellaisena, että kuka tahansa voisi lisätä tietokantaan tietoja, kuvia, doku...