Oppilaitosten kirjastoja

 

Suomalaisen Normaalilyseen Kirjasto 

 

Manuel pratique du Bibliothècaire. Bibliothèques publiques, Bibliothèques universitaires, Bibliothèques privées […] par Albert Maire […]. Paris 1896.

Suomalainen Normaalilysee, myöhemmin -lyseo avattiin valtion kouluna Helsingissä 1887, mutta sitä edelsi yksityinen Helsingin Suomalainen Alkeisopisto. Suomalaisen Alkeisopiston tukemiseksi nostatettiin valtava suomenmielinen kansaliike, yksi osa 1870-luvun "fennomanian liikekannallepanoa" (Pirkko Rommi: "Fennomanian liikekannallepano" 1870-luvulla Turun Hist. Arkisto 28/1973). Voitto saavutettiin, kun Alkeisopisto otettiin 1887 valtion haltuun ja muuttui Suomalaiseksi Normaalilyseeksi, tunnettu Norssina. 

Perinteisesti oppikoulussa piti olla kirjasto, niin myös Normaalilyseossa. Oppikoulujen kirjastojen hyväksi toteutettiin laajoja keräyskampanjoita 1800-luvulla. Ne olivat usein myös laajemman yleisön käytettävissä, varsinkin ns. maaseutukaupungeissa, joissa ei ollut muita julkisia kirjastoja. 

 

 

Lappeenrannan yhteiskoulun Raittiusseura

Lappeenrannan yhteiskoulun Raittiusliitto

Lappeenrannan Yhteiskoulun Toverikunta

Lappeenrannan Lyseon kirjasto

Hilda Hellman. Elämäkerrallisia piirteitä. Kokoili Albert Fr. Svanljung. Suomennos. Helsinki, 1902 Raittiuden Ystävät.

Kirja on kuulunut moneen kirjastoon Lappeenrannan yhteiskoulun/lyseon piirissä.

Hilda Hellman (1839–1901) oli vaasalainen raittiusihminen mutta myös Vaasan kaupunginkirjaston ja muidenkin kirjastojen hoitaja.

 

 

Tampereen Tyttökoulun Oppilasten kirjasto

Hämeenpuiston koulun kirjasto

Antigone. Sofokleen tekemä murhenäytelmä. Kaarlo Forsman’in suomentama. Porvoo: WS, 1885.

Tein 1980-luvulla lyhyen sijaisuuden Tampereen Normaalikoulun kirjastossa. Siellä oli kaapissa koulun edeltäjien kirjastojen poistettuja kirjoja, joita sain ostaa.

 

 

Savolaks-Karelska Afdelningens Bibliothek

Handbok uti Gamla Historien […]. Bearbetad efter källorna af Konrad Mannert. Öfwersättning. Stockholm [ym.] 1821.

Etukannen sisäpuolella lappu: Af Friherre R. G. F. Wrede förärad till Savolaks-Karelska Afdelningens Bibliothek. N:o 124.

Savolais-karjalaisen osakunnan kirjastolle lahjoitettu kirja. Lahjoittaja oli vapaaherra Rabbe Gottlieb Wrede, joka perusti Anjalaan kansakoulun ja kansankirjaston 1800-luvun alussa; se oli ensimmäinen kansankirjasto Suomessa. (HYK:n, nykyisen Kansalliskirjaston poistohyllystä.)

 

 

Opistolais-Kirjaston oma

= Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan kirjasto, sittemmin Opiskelijakirjasto, nykyään Helsingin yliopiston kirjasto (Kaisa)

Den kristne kirkes historie. Af Fr. Hammerich. Andet bind. Midalderskirken. (590–1517.) Kjøbenhavn 1870.

Entisen Helsingin Yliopiston Kirjaston, nykyisen Kansalliskirjaston poistohyllystä.

Ylioppilaskunnan kirjaston historiasta, ks. Esko Häkli: Ylioppilaskunnan Kirjaston Vaiheet. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, 1968, ja Hanna Kuusi: Lainatut, Viivatut, Tentityt: Ylioppilaskunnan Kirjasto/Helsingin Yliopiston Opiskelijakirjasto 1858-2009. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2011.

 

  

Hämeenlinnan Seminaarin kirjasto

A. H. Virkkunen: Matti Pohto. Vanhojen suomalaisten kirjojen pelastaja. Hki: Otava, 1924

 

 

Suistamon Seminaarin kirjasto

Hämeenlinnan Seminaarin kirjasto

Stanley M. Bligh: Keskustelutaito. … suom. Vihtori Lehtonen. Porvoo: WSOY, 1917.

Suistamossa Laatokan-Karjalassa oli kansakouluseminaari. Ilmeisesti sen kirjaston kirjat evakuoitiin Hämeenlinnan seminaariin, joka taas myöhemmin liitettiin Tampereen yliopistoon ja lopetettiin. Tämä kirja päätyi Tampereen yliopiston kirjaston poistomyyntiin.

 

 

Sortavalan Seminaarin Kirjasto

Hämeenlinnan Seminaarin Kirjasto

Tampereen Yliopiston Kirjasto

Aarni Voipio: Laulava seurakunta. Kertoelmia virsistä ja hengellisistä lauluista. I–III. Porvoo: WSOY, 1927–1940.

Myös Sortavalan seminaarin kirjaston kirjat päätyivät Hämeenlinnan seminaarin kautta Tampereen yliopiston kirjastoon ja poistohyllyyn.

Yhteensidotun kirjasarjan viimeinen nide on painettu 1940. Herää kysymys, tuliko se Sortavalaan jo ennen talvisodan päättymistä?