Työväenkirjastoja, kirjastoja työväelle

 

 

Työväenyhdistysten kirjastoja

 

 

 

 

Helsingin Työväenyhdistyksen Kirjasto

Alfred de Musset: Vuosisadan lapsen tunnustus. Suomentanut V. A. Koskenniemi. Hki: Otava, 1915.

Kirjastoteknisesti esimerkillisesti varusteltu kirja kirjakortteineen! 

Lainaajia muistutetaan, että: 

Takakannen sisäpuolella on eräpäiväliuska. Kirjaa on lainattu 49 kertaa vuosien 1916–1949 välillä.

Helsingin Työväenyhdistyksen kirjasto v. 1944.

(Kuva: Työväen arkisto.)

Helsingin Työväenyhdistyksen talo 1900-luvun alussa.

(Kuva: Työväen arkisto.)

 

 

 1)  Turun Työväenyhdistyksen kirjasto

Maksim Gorjki: Rippi. Suomensi V. A. M.  Kuopio 1909.

 2) Vaasan Työväenyhdistyksen kirjasto

Georg Brandes: Ferdinand Lassalle (1881). Suomentanut Kalle Kajander. Hki: Otava, 1909.

3) Harjavallan T. Y:n Lainakirjasto

Sosialismin historia E. Bernsteinin, Hugo Lindemannin, K. Kautskyn, P. Lafarguen y. m. kuvaamana. Uudemman sosialismin edeltäjät. II. Thomas Moresta Ranskan vallankumouksen aattoon. Eri osat kirjoittaneet K. Kautsky, P.Lafargue, E. Bernstein, Hugo Lindemann. Saksasta suomentanut Wäinö Jokinen. Tampereella Tampereen Työväen Sanomalehti O. Y:n kustannuksella, 1908.

 

 

 

Rautatien-palveliakunnan Pietarin kirjasto.

Romaneja ja Kertomuksia. Kahdeksas vihko. 1. [Kristofer Janson:] Lumottu. 2. [Mauri Jókai:] Rakkaita sukulaisia. Helsingissä. Uuden Suomettarin kustantama, 1879.

Pietari oli 1800-luvun lopulla "toiseksi suurin suomalainen kaupunki". Suomen Valtionrautatiet hoiti junaliikenteen Suomen ja Venäjän välillä, minkä vuoksi Pietarissa tarvittiin suomalaista henkilökuntaa, ja heille oma kirjasto. Rautatien palveliakunnan Pietarin haaraosasto perustettiin 1895. 

Nimimerkki S:nen kirjoitti tästä kirjastosta Wiipurin Sanomant lehdessä 3.12.1900:

 

 

Tehtaiden työntekijäkirjastoja

 

 

Paperitehtaan lainakirjasto (Tampere)

Uusi Genoveva tahi Roosa Tannenpurista. Kaunis esimerkki lapsen rakkaudesta ja kuuliaisuudesta wanhempiansa kohtaan. Erinomattain Nuorison luettawaksi Suomennettu. Helsingissä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapainossa, 1851.

Nimiösivulla on leima, johon on jäänyt pieni virhe: Paperitetaan Lainakirjasto

Frenckellin Tampereen paperitehtaalla käynnistettiin Suomen ensimmäinen jatkuvatoiminen paperikone vuonna 1842.Tehtaalla perustettiin kirjasto työväelle 1873.

Uusi Genoveva oli yritys ratsastaa monina painoksina ilmestyneen kirjan Genoveva, tahi, kertomus yhen jumalisen rouan wiattomasta kärsimisestä (suomeksi ensi kerran 1847) suurella menestyksellä. 

 Frenckellin paperitehtaan massahiomorakennus Tammerkosken länsirannalla (purettu n. 1930). 

(Kuva: William Lomax, Vapriikin kuva-arkisto.)

Paperitehtaan lainakirjastolle kerättiin varoja arpajaisilla 1879.

Ilmoitus Tampereen Sanomissa 25.1.1879.

 

 

 

Finlayson & Co Työväen Koulukirjasto [Tampere]

Suomen Ewankelis-Lutherisen Kirkon Katekismus. Hyväksytty Suomen kolmannessa yleisessä kirkolliskokouksessa wuonna 1893. Porwoossa, Werner Söderström Osakeyhtiö, 1910.

Finlaysonin tehdas järjesti työntekijöilleen mahdollisuuden käydä koulua. Lainausohjeet, jotka ovat osa laajemmista käyttösäännöistä, eivät ole skannautuneet kunnolla, joten tässä selvennettynä: 

9§.

Osallinen kirjastoon on toiminimen työ-

väestö, jolle 1 §:ssä määrätyssä tarkoituksessa 

lainataan kirjoja lukuvuodeksi kerrallaan; ja ovat  

kirjat johtokunnan ja kirjaston hoitajan määrää-

mässä järjestyksessä lukuvuoden lopussa takaisin 

tuotavat. Ken laiminlyö kirjojen kirjastoon tuomi-

sen korvatkoon vahingon. Kirjan tahallisesta tur-

melemisesta tahi hukkaamisesta tullut vahinko on 

syyllisen niinikään korvattava. Lainaamaansa kir-

jaa älköön lainaksi ottaja toiselle siirtäkö."

 

 

Liinatehtaan lainakirjasto [Tampere]

Suomen Perustuslakien historiallinen kehitys Kolmessa esitelmässä selittänyt Jef. Suutarla, entinen waltiopäivämies. Helsingissä, 1895. Kansanwalistus-seuran kustantama.

Tampereen Puuvillateollisuus Osakeyhtiö. Kansankirjasto.

Émile Zola: Unelma. Romaani. Ranskankielestä suomentanut Väinö Jaakkola. Porvoo: WSOY, 1914.

Etulehdellä on useita kirjan numeroita; kirja on siis läpikäynyt useita kirjaston uudelleenjärjestelyjä. Nimiösivulla on myös Tampereen Yliopiston kirjaston leima. Kirja hankittu poistomyynnistä.

 

 

Walkeakosken työväestön lainakirjasto

Kaikuja Skandinavista. Suomennoksia Skandinavian nykyisimmästä lyyrillisestä runoudesta. Toimittanut Reinhold Roine. Porvoo: WS, 1894.

 

Walkeakosken Tehtaiden Väestön Lainakirjasto

Yksin. Kirjoittanut Juhani Aho. Toinen painos. Hki: Otava, 1903.

Nimiösivulla (ja muualla) leima: Walkeakosken Tehtaiden Väestön Lainakirjasto. Leiman keskellä päivämäärä: 24 jouluk 1905.

Esilehdellä leima, jossa kirjan numero, ja teksti: Lainataan 2 viikoksi. Lainausmaksu 5 p.

 

Kellokosken Tehtaan kirjasto..

Itkonen, Veikko: Hiljaisuus – Kuvaus –Kamerat. 1.p. 1944.

 Kirja esittelee elokuva-alan tähtiä. 

 

Kellokosken tehtaan kirjasto illalla 1.2.1946. Kirjastonhoitajana Alfred Tuomisto. 

(Kuva: Tuusulan Museo.)

 

Työväenkirjastoista lisäluettavaa:

 

Tuire Kosonen: Työväenkirjastot Suomessa. Kirjastopalvelu 1985.

Suomen yleisten kirjastojen historia (2009), s. 202–213.