Vanhojen kirjastojen kirjoja: lukuseuroja, lainakirjastoja, kansankirjastoja, yleisiä kirjastoja

 

 

 

Suomen kirjastomuseo, joka toimii Vaasassa, tuottaa kiertonäyttelyn nimellä Kirjastojen kirjo. Sen rollupit tulevat kirjastojen tilattaviksi lähikuukausina. Näyttely esittelee Suomessa vuosien ja vuosisatojenkin aikana toimineiden kirjastojen eri tyyppejä. Näyttelyn rollupeissa ei kuitenkaan ole paljon tilaa, joten monia kiinnostavia kirjastoja jää mainitsematta. Tätä puutetta korvatakseni olen koonnut alla olevan valikoiman suomalaisten kirjastojen kirjoista parin vuosisadan ajalta. Kirjat ovat minulle vuosien varrella kertyneitä; suurin osa on nyt Kirjastomuseon kokoelmissa. Olen ottanut valikoimaan mahdollisimman monenlaisten kirjastojen kirjoja, joihin mielellään liittyy jokin tarina tai ainakin on saatavilla valaisevia taustatietoja. Kuvaukset pidän kuitenkin lyhyinä. Lisätietoja saa lopussa mainituista lähteistä.  Ehkä joskus tulevaisuudessa saadaan aikaan tietokanta, johon kuka tahansa voi lisätä tietoja ja kuvia vanhoista kirjastoista ja niiden kirjoista. 

Huom. Aineistoa on niin paljon, että olen jakanut sen osiin, joita esittelen tässä ja blogin muissa postauksissa. Tässä keskitytään lukuseuroihin, lainakirjastoihin, kansankirjastoihin ja yleisiin kirjastoihin. 

 

Liity Suomen Kirjastomuseoyhdistyksen jäseneksi! Yhteystiedot museon Facebook-sivulla:  https://www.facebook.com/p/Suomen-kirjastomuseo-Finlands-biblioteksmuseum-100076751906546/

 

Alkusoitto: Bok-Societet ja Vaasan lukukirjasto

Suomen yleisten kirjastojen juuret ulottuvat moneen suuntaan, mutta yksi tärkeimmistä johtaa Ruotsin vallan ja autonomian ajan lukuseuroihin. Niiden etiäinen oli Vaasan ympäristöpitäjissä 1760-luvulla toiminut Bok-Societet, kirjasosieteetti (tai kirjaseura). Sillä ei ollut omaa yhteistä kirjastoa, vaan kunkin jäsenen kirjat kiersivät muiden jäsenten luettavana, se oli siis kiertolukuseura, jollaisia oli lukuisia Englannissa ja manner-Euroopassa. 

Olen tätä lukuseuraa kuvannut artikkelissa Suomen ja Pohjanmaan lukuseurat, joka ilmestyi 1994 Suomen yleisten kirjastojen 200-vuotisjuhlan kunniaksi julkaistussa Juhlakirjassa (artikkeli löytyy tämän linkin takaa: https://www.tritonia.fi/sukkula/juhlakirja/makinen.html, koko Juhlakirja: https://www.tritonia.fi/sukkula/juhlakirja/etusivusu.html.) 

Varsinaisten lukuseurojen, jotka ylläpitivät lukukirjastoja (Läse-Bibliothek, läsbibliotek) tarina Suomessa alkaa Vaasan Luku-kirjastosta (Läse-Bibliotheket i Wasa, Wasa Läse-Bibliothek), joka avattiin 1794. Sitä saivat maksua vastaan käyttää muutkin kuin lukuseuran jäsenet.

Kirjaston kokoelmasta julkaistiin sen toiminta-aikana luetteloita. Osa kirjoista on säilynyt meidän päiviimme (niistä ja lukukirjastosta yleensä ks. Berit Öhmanin toimittamaa julkaisua Vaasan Luku-Kirjasto 1794–1845, Läs-Bibliotheket i Wasa 1794–1845 (Vaasa 1995); lista säilyneistä kirjoista löytyy myös täältä https://digi.kirjastot.fi/items/show/126829).

 

1800-luvun lukuseuroja, kaupallisia ja ei-kaupallisia lainakirjastoja

 

NyCarleby Bibliothek tillhörig.

Testamentet. Af August Lafontaine. Öfversättning. Tredje delen. Stockholm, tryckt hos Olof Grahn, 1813.

Valikoiman vanhin kirja (ylinnä kirjan ensimmäinen aukeama) on kuulunut Uudenkaarlepyyn kirjastoon. Etukannen sisäpuolella on musteella NyCarleby Bibliothek tillhörig. Sama teksti on takakannen sisäpuolella. Viimeisellä tekstisivulla on varmuudeksi musteella: Nycarleby Lån Bibliothek. Kyseessä on joko Uudenkaarlepyyn lukuseuran tai sen jälkeen toimineen lainakirjaston kirja, kirjaston nimen perusteella todennäköisesti jälkimmäinen. Ostin niteen Åbo Akademin kirjaston duplettimyynnistä.

Zacharias (suomalaisittain Sakari) Topelius käytti lapsena ja nuorena Uudenkaarlepyyn kirjastoa. Ehkä hän luki myös tämän kirjan, joskaan sitä ei mainita hänen päiväkirjoissaan (jotka ovat luettavissa osoitteessa https://topelius.sls.fi/sv/ ).

 

Lukuseuroja oli 1800-luvun alkupuolella useimmissa rannikkokaupungeissa. 1830-luvun alussa lukukirjastot joutuivat hankaluuksiin sensuurin kanssa, jolloin useimmat lopettivat toimintansa tai ”menivät maan alle”. Uudessakaarlepyyssä lukukirjasto lopetettiin, mutta sen toimintaa jatkoi kaupallinen lainakirjasto. (Pikakatsaus lukuseurojen historiaan sisältyy "kirjasosietettia" käsittelevään artikkeliini Vaasan Lukukirjaston 200-vuotisjuhlan kunniaksi julkaistussa juhlakirjassa, https://www.tritonia.fi/sukkula/juhlakirja/makinen.html .)

Kaupallisia lainakirjastojen ensimmäinen taas oli F. A. Meyerin lainakirjasto (F. A. Meyer's lån- och läse-bibliothek i Åbo) Turussa 1801 alkaen (tosin aiemminkin Turun kirjakaupat vuokrasivat kirjoja luettavaksi). Turun palon jälkeen Meyer (jonka kirjoja minulla ei ole) muutti kirjastonsa Helsinkiin. Lainakirjastoja toimi lähes kaikissa Suomen kaupungeissa ainakin jossain vaiheessa 1800-luvulla. Useimmissa niissä kirjat olivat etupäässä ruotsinkielisiä. 

Kuten Kuopiossa 1860-luvulla:

 

 

 

G. W. Nygren. Låne-Bibliothek. 

Bruno. Novell af C. v. Burghausen och författaren till Granriskojan. Original från Finland. Helsingfors, tryckt hos H. C. Friis, 1853.

G. W. Nygren ilmoitti lainakirjastonsa avaamisesta ruotsinkielisellä ilmoituksella Tapio lehdessä  6.5.1868 mainiten, että siinä oli sekä ruotsin- että suomenkielisiä kirjoja; suomenkielistä ilmoitusta en ole löytänyt. En tiedä lainakirjaston toiminnasta enempää. Nygren oli kirjakauppias ja mm. babtistiseurakunnan esimies.

 

 

Bibliothèque de Lecture Française de Röttger Boldt à Helsingfors.

La Cantinière. par Stanislas Macaire […]. Première Journée. Paris 1831.

Röttger Boldt syntyi Lübeckissä 1809 ja kuoli Helsingissä 1854.  Muutettuaan Suomeen hän sai elantonsa mm. kielten ja kaupallisten aineiden opettajana, mutta ilmeisesti hän hankki lisätienestejä myös kaupallisella lainakirjastolla. Tästä kirjastosta en ole löytänyt muita tietoja. Boldt haki 1840 Sensuuriylihallitukselta lupaa Luku- ja Lainakirjaston perustamiseksi, mutta lupaa ei annettu (Närhi 1963, 45). Ehkä hän myöhemmin sai luvan ranskankielisen lainakirjaston perustamiseen. Helsingfors Tidningar -lehdessä 18.11.1848 Boldt pyysi häneltä kirjoja lainanneita palauttamaan ne pikimmiten.

 

 

Tillhör G. W. Wilén i Åbo. Biblioteket på Furuholm.

Niteessä on kaksi osaa norjalaisen L. Dillingin pakinoita. (Hverdagsmennesker. Skitser af L. Dilling. Andet Oplag. Kristiania: Forlagt af Alb. Cammermeyer, 1883. Samassa niteessä saman tekijän teos Gjennem Lorgnetten. Skitser af L. Dilling. Kristiania 1882.)

G. W. Wilén (1835–1919) oli turkulainen kirjakauppias, kirjanpainaja ja kustantaja, jolla oli myös laajaa hyväntekeväisyystoimintaa.  Tämä lainakirjasto taisi kuulua hyväntekeväisyyden puolelle. Wilén omisti Turun vesillä olevalla Iso-Pukin saarella Villa Furuholmin, jossa kesäkirjasto sijaitsi. Se oli tarkoitettu saarella asuvien huvila-asukkaiden käyttöön. Wilén piti huvilansa remontin jälkeen päivälliset, joiden yhteydessä hän kertoi halukkuudestaan järjestää  huvilallaan junmalanpalveluksia, jotka oli tarkoitettu Ruissalon ja Hirvensalon asukkaille mutta myös lähistölle ankkuroituvien saaristolaivojen miehistöille. Samassa tilaisuudessa hän kertoi aikeestaan perustaa kesäkirjasto. (Åbo Underrättelser 27.7.1891, ilmoitus suomenkielisestä raamattuselityksestä: Sanomia Turusta 22.8.1891.) 

Pitäjänkirjastoja

 

Kansan valistamiseksi alettiin 1800-luvulla perustaa kansankirjastoja. Ensimmäisessä vaiheessa tavoitteena oli saada yksi kirjasto pitäjää kohti eli pitäjänkirjastoja. Kaarle Werkko (1850–1926) keräsi tietoja Suomen varhaisista kansankirjastoista. Hän julkaisi niistä kirjan Tietoja ja mietteitä Suomen kansa- ja lastenkirjastoista ynnä lukuyhdistyksistä (1879). [Kaarle Werkon elämästä ja toiminnasta, ks. kirjoitustani "Kaarle Werkon rikas elämäntyö kansanvalistuksen, kirjastojen ja raittiuden hyväksi",  https://www.tritonia.fi/sukkula/historia/werkko.html . Myöhemmin kirjastojen kartoituksia julkaistiin mm. Leo Schadewitzin kirjassa Suomen kansankirjastot (1903, myös ruotsiksi) ja komiteamietinnössä Keskuskirjastoasian selvittämistä varten asetetun komitean mietintö (Kom.miet. 5/1914). Viimeksimainitun teoksen lopussa on täydellisin luettelo kansankirjastoista autonomian ajalta.

 

 

 

Tyrvännön lainakirjasto

Nide sisältää kansanopetusta propagoivan kirjasen ja useita uskonnollisia kirjasia. Yhdessä niteeseen sidotussa kirjasessa on nimiösivulla teksti musteella: Tyrvändö Låne Bibliothek tillhörig.

Tyrvännön kirjastosta kerrotaan Werkon kirjassa seuraavaa: 

 

"Tyrvännön kappelissa perustettiin kirjasto v. 1860. Perustajat: rusthollari M. Ylikartano ja talollinen H. Selin. Pantu toimeen perustajain toimittamilla rahan-keräyksillä, mitkä nousivat 31 ruplaan 92 kopeekkaan. Sittemmin on listalla kerätty 12 m:kaa 75 p:ä ja kolehtikeräyksellä eräässä raamatun selityksessä 1 m:ka 52 p:ä.

Kirjastosta on kadonnut 50 kirjaa. Alussa lainattiin ahkeraan, mutta sittemmin on lainaushalu vähentynyt. Lainaus on maksuton. Sääntöjä ei ole. Keisarillinen Suomen talousseura Turussa on lahjoittanut toimittamansa kirjat, kutakin kaksi kappaletta. Insinööri majisteri F. Idestam on toimittanut kirjat paikalle.

Kirjaston-hoitajat: v. pastori K. J. Levan, kanttori M. Lundström, kansak.opettaja J. P. Julkunen ja kansak. opettaja J. Putkonen, palkkiotta." (Werkko 1879)

 Vuonna 1912 kirjastossa oli niteitä 527 kirjaa, lainoja vuodessa 568. (KM 1914.)

Tyrväntö kuuluu nykyään Hämeenlinnan kaupunkiin.

 

 

Messukylän kunnan lainakirjasto 

Säkeniä. Kokous runoelmia, joiden tekijä on A. Oksanen. Neljäs, enännetty painos. Helsingissä, 1881, G. W. Edlundin kustannuksella.

Werkko: ”Messukylän pitäjässä perustettiin pitäjän kirjasto  v. 1865. Perustaja: maalarin tytär Orihvedeltä K. Bergman lahjoittamalla 72 nidosta. Lisää siihen ei ole tullut. Kirjoja on ahkeraan luettu ja maksutta. Kirjaston raha-arvo arviolta 100 m.kaa. Kirjasto on v. t. kappalaisen hallussa.”

 

Vuonna 1912 kirjoja oli 780, lainoja 1280 (KM 1914) Ylläoleva kirja on poistettu kirjaston kokoelmista jo 1933.

 

 

Folkbiblioteket i Solf Sundom

Läsning för folket af Sällskapet för nyttiga Kunskapers spridande. Fjortonde årgången. Stockholm 1863.

Vuonna 1883 kerättiin arpajaisilla, lahjoituksilla ja keräyksillä varoja kirjastojen perustamiseksi Pohjanmaan ruotsinkielisiin pitäjiin. Myös Sulvaan (Solf, Solv) oltiin perustamassa pitäjänkirjastoa, mutta ilmeisesti kissanhännänveto pitäjän sisällä johti siihen, että hanke hajosi kahdeksi. Tässä oleva kirja päätyi (Yttre-)Sundomin kirjastoon; toinen kirjasto oli Östersolfissa (Itä-Sulva).  Joku myöhemmin kirjan käsiinsä saanut neropatti on muotoillut lainausehtoja.

 

[kirjan kuva tulee tähän myöhemmin]

 

Kaavin lainakirjasto

Papit ja Maanviljelijäin osuustoiminta. Kirjoittanut Eräs osuustoiminnan ystävä. Alkulauseen kirjoittanut kirkkoherra Elis Bergroth. Helsinki: Pellervo-Seura, 1902.

Kaavin Kirkonkylän kirjasto per. 1859; v. 1900 niteitä 809, ed. v. lainoja 553. (Schadewitz)

 

 

Kauvatsan lainakirjasto

Kertomuksia Ihmiskunnan Historiasta A. W. Grube’n mukaan. Kuudes osa. Uusi Aika. II. Helsingissä, painettu P. Widerholmin perillisten kirjapainossa, 1867.

Kauvatsan kunnan kirjasto perustettiin 1864. Werkko kertoo kirjaston varhaisvaiheista näin: "Kauvatsan kappelissa perustettiin k. v. 1864. Perustaja: kappalainen  V. M. Hellstén. Pantu toimeen lahjoilla. Alussa oli 150 nidosta, mikä lukumääräon vieläkin entisellään. Kirjoja lainattu maksutta. Sääntöjä ei ole. Kirjaston raha-arvo 200 m:kaa.
 Kirjaston-hoitajat: kappalaiset K. M. Hellstén, L. Palonen palkkiotta."

1912 niteitä oli 362, lainoja 1695 (KM 1914).

 

 

Wanajan kunnan Lainakirjasto

Järjestetty harjoittelu karjanhoidon ja meijeritalouden alalla. Ohjeita ammattialkeisopetusta varten koonut Hannes Nylander, Ylitarkastaja Maanviljelyshallituksessa. Hki: Otava, 1909.

Vanajan kirjasto per. 1863; v. 1901 niteitä 1197; ed. v. lainoja 1400 (Schadewitz).

 

 

Nokian lainakirjasto

Waaralla. Kuvia laitakaupungilta. Kirjoittanut Teuvo Pakkala. Oulussa, 1891 K. F. Kivekäs.

 

Pirkkalan kunnan Nokian kylän kirjasto perustettiin 1902 (KM 1914), mutta Nokian tehtaan kirjasto oli perustettu jo 1875 (KM 1914). Vuonna 1912 kyläkirjastossa oli 336 kirjaa ja vuosilainaus oli 1050. Tehtaan kirjastossa oli 1273 kirjaa ja vuosilainaus 2126. (KM 1914.) Tämä kirja lienee kyläkirjastosta.

 Nykyään Nokia on kaupunki.

 

Kyläkirjastoja ennen autonomian ajalla

 

 

1) Korplax Lånebibliotek tai Biblioteket i Korplaks by

Handledning i Trädgårds-Skötseln […] bearbetad efter 4:de Upplagan af ”Der kleine Hausgärtner” af J. A. F. Schmidt. Nyköping: C. H. Des Reaux, 1841.

Korplax (suom. Korpilahti) on Kokkolaan kuuluva kylä. Sinne perustettiin ruotsinkielinen kirjasto 1902, v. 1903 niteitä 180 (Schadewitz).

 

2)  Biblioteksföreningen ”Myran” (Vörå?)

Om mjölkkons skötsel af C. W. Hjorth. Andra upplagan. Göteborg 1904.

Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla on nähtävästi ollut kaksi Myran-nimistä kirjastoyhdistystä. Yksi Biblioteksföreningen Myran toimi Dagsmarkissa (Lapväärti) 1920-1982, toinen ehkä Vöyrillä. Tämän kirjan on ilmeisesti lahjoittanut agronomi ja runoilija Jacob Tegengren (1875–1956), jonka nimikirjoitus on nimiösivulla. Tegengren asui pitkään Vöyrillä.

 

 

Muikkulan kansankirjasto

Muikkulan & Taasian piirikirjasto

A. Nielsen: Katri kansanopistossa. Kertomus Tanskasta. Suomentanut N. L. Porvoossa WS, 1897. Samassa niteessä: Kuinka nuorukaisista tulee miehiä. Kirjoitti Chr. Nielsen. Suomennos. Hki: G. W. Edlundin kustannuksella, 1897.

Muikkulan kansankirjasto Iitissä perustettiin 1896. Vuonna 1912 sen nimi oli jo Muikkulan ja Taasian kirjasto. Muikkula ja Taasia ovat naapurikyliä.

Muikkulan ja Taasian kyläkirjasto muuttui itsenäisyyden aikana kunnallisen kirjastoverkon osaksi, Muikkulan-Taasian piirikirjastoksi.

 

 

Åbo Avdelnings Bybibliotek XXI 

Naturskildringar och folklifsbilder från Finland af R. Hult och P. Nordmann. Helsingfors: Svenska Folkskolans Vänner, 1899. (Skrifter utgifna af föreningen ”Svenska Folkskolans Vänner”. Häft. 39.)

Helsingin yliopiston osakunta Åbo Avdelning perustettiin 1906, kun Länsisuomalainen osakunta (Västfinska Avdelningen) jaettiin kielisyiden takia kahteen osaan. Åbo Avdelning toteutti kansanvalistuspyrintönä kiertäviä kyläkirjastoja. Åbo Akademin perustamisen (1918) jälkeen toimintaa jatkettiin yhteistyössä Åbo Akademis Studentkårin kanssa.

 

 

 

1) Krääkkiön lainakirjasto

Retki eläinkunnan rajalle. Kirjoittanut J. Sahlertz. Suomentanut Vilho S. Helsingissä, 1887. Kansanwalistusseuran kustantama.

Vesilahden kunnan Krääkkiön kylän lainakirjasto perustettiin 1902 (Schadewitz).

 

2) Sunilan kirjasto

Johan Henrik Pestalozzi. Kansanvalistuksen sankari. Muotokuvalla. Kirjoittanut Zach. Castrén. Hki: Kansanvalistusseura, 1900.

Sunila kuului Kymin kuntaan vuoteen 1950 saakka ja Karhulan kauppalaan vuosina 1951–1976, sen jälkeen on ollut osa Kotkaa.

Sunilan kirjasto perustettiin 1893, v. 1901 niteitä oli 468,  lainoja 1428 (Schadewitz).

 

 

Orimattilan Pakaan lainakirjasto

Opiksi ja huviksi. Kyläkirjaston Kuvalehden B-sarjan aikakauslehti ja romaanikirjasto. 1900 (toinen vuosikerta). Toimittajat N. Liakka ja Väinö Wallin. 

Orimattilan kunnan Pakaan kylän kirjasto perustettiin 1878. Vuonna 1903 kirjastossa oli niteitä 305, kirjoja lainattiin tuona vuonna 731 (Schadewitz).

Tässä niteessä on pari kirjastoasian kannalta olennaista artikkelia:  s. 49–54 Lukemisesta,  s. 72–76 Nykyajan kansankirjastot (Aikakauskirjasta ”Vor Tid”).

 

Piirikirjastoja itsenäisyyden aikana

 

Kärkölän Koukunmaan piirikirjasto

Mestarin työhön. Runosuomennoksia. Suom. Aune Krohn. Porvoo:WSOY, 1919

[Samassa niteessä] John Keats: Runoelmia. Suom. Jaakko Tuomikoski. Porvoo: WSOY, 1917

 

Kunnankirjastoja sotien väliltä

 

 

Ruoveden kantakirjasto

Juho Koskimaa: Erään miehen omatunto. Romaani. Hki: Otava, 1918.

Eräpäiväliuska takakannen sisäpuolella: kirjaa on lainattu 38 kertaa.

 

Kaupunginkirjastoja ennen itsenäistymistä

 

[kuva tulee myöhemmin]

 

Haminan kansankirjasto ja lukusali  [leima nimiösivulla]

Haminan kaupungin kirjasto  [leima nimiösivun takana]

Från kojan till palatset. Presidentens James A. Garfields lif af W. M. Thayer. Öfversättning … Andra omarbetade upplagan. Stockholm: F. & G. Beijers BokförlagsAB, 1895.

Haminaan per. suomalainen ja ruotsalainen kirjasto 1871 (Werkko); v. 1902 suomalaisessa niteitä 1870, lainoja 4767; ruotsalaisessa niteitä 545, lainoja 254 (Schadewitz).

 

 

Tampereen kaupungin lainakirjasto  (leima)

Tampereen Kaupunginkirjasto (lainaussäännöissä)

Friedrich Engels: Sosialismin kehitys haaveesta tieteeksi. Suomentanut Aku Rissanen. Turku: Sosialistin Kirjapaino-Osuuskunta, 1907.

Etukannen sisäpuolella ylhäällä useita kirjan numeroita, joista muut yliviivattu paitsi viimeinen 38. Yliviivatut numerot kertovat kirjaston toistuvista uudelleenjärjestelyistä ja inventaarioista. Liimattu painettu lappu: Ote Tampereen Kaupunginkirjaston lainaussäännöistä.  Tämä lapun alla on toinen lappu, jonka tekstiä ei voi lukea.

Tampereen kaupungin kirjasto perustettiin 1861; v. 1902 niteitä 3130, lainoja 21376 (Schadewitz).

 

 

 Ympyrä sulkeutuu.

Kirjasto on pohjimmiltaan yhteistyöhön perustuva lukemisen instituutio (laajasti käsitettynä).  Yhteistyötä voi toteuttaa myös ilman julkista valtaa tai yritystoimintaa. Poimin tämän kirjan Vaasan kaupunginkirjaston ota tästä -hyllystä. Kaupungissa on 1960-luvulla toiminut yksityisten ihmisten ylläpitämä lukupiiri, jonka kirjat kiersivät jäsenten keskuudessa, siis täsmälleen sama periaate kuin 1760-luvun kirja-sosieteetilla.

 

Lähteitä ja lisäluettavaa:

Mauri K. Närhi: Lukuseurasta lainakirjastoon. Helsingin kirjastotoimintaa 1800-luvulla. Hki 1963.

Kaarle Werkko: Tietoja ja mietteitä Suomen Suomen kansa- ja lasten-kirjastoista sekä luku-yhdistyksistä ja luennoista vuoteen 1875. Toimittanut K[aarle] Werkko. Jyväskylä 1879 Toimittajan kustantama.

Leo Schadewitz: Suomen kansankirjastot. Helsinki 1903. [Mukana kansankirjastojen luettelo]

Keskuskirjastoasian selvittämistä varten asetetun komitean mietintö. (Kom.miet. 5/1914., viitattu KM 1914) [Kirjan lopussa täydellisin luttelo kansankirjastoista autonomian ajalta.]

Suomen yleisten kirjastojen historia. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu, 2009.

–      ja siinä mainitut lähteet.